Nojoo, nyt on sit tullu eka "ongelma". Tai ei taakaan viela varsinaisesti oo ongelma, mut sellanen juttu, josta saattaa tulla ongelma.
Elika puhuin eilen okaasanin kanssa siita etta voisinko jaada tanne pidemmaksi aikaa kuin yhdeksi kuukaudeksi. Okaasan sanoi etta muuten ei olis mitaan ongelmaa ja etta nekin viihtyy mun kans ja et on kiva et oon taalla, mut ku tassa talossa on vaan kaks poikaa entuudestaan. Et jos ois esim. siskoja niin ei haittais, mut ne pelkaa nyt et jos Kazushige ihastuu muhun ku silla ei entuudestaan oo kamalasti tyttopuolisia kavereita muutenkaan ku se on poikakoulussa jne. Ja totta kyl et se vois olla aika isoki ongelma jos se ihastuis muhun. Siks on ehka parempi (munkin mielesta) etta oon taalla vaan kuukauden. Voin varmasti tulla viela kylailemaan senkin jalkeen.
Sinansa kylla viihdyn taalla mut en valttamatta varsinaisesti haluis etta Kazushige ihastuis muhun. Kylhan se on kiva tyyppi ja viihdyn sen kanssa hyvin ja seki viihtyy mun kans, mut ihan kaveritasolla mun puolelta. Tosin meissa on se ero etta mun parhaista kavereista suurin osa (paitsi Anni...) on poikia ja ma oon varmaa Kazushigen eka naispuolinen kaveri. Se ei oo koskaa seurustellu tai kayny treffeilla jne. eika ees tunne paljoo tyttoi ku on poikakoulus ja on muutenki ujo ym. Vahan erilainen kuin ma, joka oon 12-vuotiaasta asti seurustellu ja kayny treffeilla ja jolla on Suomessa paljon enemman poikia kavereina kuin tyttoja.
Ja sekin kun olin Nishi-kunin kanssa ulkona tossa yks paiva niin okaasan kerto et Kazushige oli sillon vahan mustasukkanen musta. Tanaan ku olin ajatellu et soittaisin Yukille ja kysyisin et mita se tekee ja okaasan kerto siita Kazushigelle niin Kazushige oli heti etta "Ei kai Nishi-kun oo Yukin kanssa? Ois parempi ettei Veera hengailis Nishi-kunin kanssa liian paljoo". Mut siis ei toi viela tarkota etta se ois muhu ihastunu, yleensaki Japanissa isoveljet ym. on pikkusiskoista vahan tommosia (paitsi et ma oon kyl vanhempi!! :D) mut kyl se silti aika paljon tulis mun elamaa taalla vaikeuttamaan koska luulen, etta myos taalla mulla tulee olee enimmakseen poikia kavereina tai ainakin aika paljon... Yksinkertasesti tuun vaan paremmin poikien kaa juttuun.
Nojuu, se siita. Katsellaan sit kuukauden paasta etta mihin suuntaan taa homma kehittyy.
Ai nii, aika hassua.. ku eilen kaytiin okaasanin ja Kazushigen kanssa syomassa niin okaasan vaa katteli mun nenaa ja oli yhtakkii silleen et "Veeralla on oikeesti tosi korkee nena". Olin eka vaha et "anteeks mita..." naa on sanonu tollee aikasemminki ja must se on ehka pikkusen epakohteliasta, tai Suomessa ainaki olis tosi epakohteliasta menna sanoo jollekin et "Onpa sulla iso nena!" Mut sit okaasan oli silleen et "Oon niin kateellinen Veeralle, oispa mullakin tollanen nena" ni olin iha et "mitaaaaaaaa" :DD Sit naa kerto et oikeestaan melkeen kaikkien japanilaisten mielesta korkeet nenat on kauniita. En tienny. Tiesin vaan et Sou-kun tykkaa isoista nenista mut en tienny et se on normaalii taalla, haha. Sou-kun on siis Sendaissa asuva mesekaveri.
Mut joo, kirjotan tanaan varmaan illemmalla lisaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kulttuurien yhteentörmäys...Ymmärrän jo miks japanilaisilla on paljon paniikkihäiriötä (kuulemma). Jos tunteita pitää pelätä ja välttää, niin ei ole elämä kauhean helppoa ehkä...tai voi olla helppoa, muttei kovin täyttä. Nythän sillä Kazulla olis mahdollisuus oppia tuntemaan tyttöjä ja huomata, että nekin on samanlaisia ihmisiä, eivätkä mitään ihmeellisiä olioita.
Ei varmaan okaasan päästäis lapsiaan vaihto-oppilaiksi.
Tuo sama ongelma voi tulla vastaasi vielä moneen kertaan, olet tietysti kaikin puolin ihastuttava olento,( varsinkin kun se sun räyhäpuoli on siellä piilossa), mut siellä olet vielä erilainen, mikä lisää viehätystä.
Ja voit toki itsekin ihastua ja kokea sydänsuruja...mut sitähän se elämä on: toiveita täynnä, menetyksiä ja pettymyksiä...Mut aina kun jostain luopuu, saa jotain muuta tilalle:) Ja jossain vaiheessa ehkä huomaa, että elämä on hyvää sellaisena kuin se on!
Ja sitten tossa on sekin seikka, että okaasan voi olla mustasukkainen sinulle ja se, että se pelkää K:n ihastuvan sinuun onkin pahempi asia kuin se, että se K oikeesti ihastuis. Onnex meidän täällä ei tarvii miettiä tuollaisia asioita! Vaikka voihan se olla, että mäkin joskus olen mustis sun pikkuveljistä.
No siis.. okaasan on kyl tosi karsivallinen ja ymmartavainen ja mukava. Se vaan pelkaa siis sita etta Kazushige ihastuu muhun ja sit sita sattuu ku lahen pois. Ei se kipu mun mielesta oo se ongelma mut MULLE se ihastuminen voi oikeesti olla vahan ongelma (jos niin kay, jos ei kay ni hyva..) koska sit se on mustasukkanen esim. mun poikapuolisista kavereista. Sinansa siis vahan harmi jos niin kay..
Ja ei mulla itella oo ihastusten kanssa mitaa ongelmaa. Vaikka taalla ihastuisinki johonki niin mitaan vakavampaa en kuitenkaa haluis, koska en usko et pystyisin leikkii mitaan pikkuvaimoo loppuelamaani. Sen takia tietaisin jo alusta asti ettei se juttu oo vakava vaikka ehka seurustelisinki, ni osaisin varautuu. Oon ite aika hyva kontrolloimaan noita ihastustunteita itessani niin et niista harvoin tulee ongelmaa. Jos tiedan et joku juttu ei onnistu ni se ihastus katoo heti.
Lähetä kommentti